Rockin' Chair

Lisää lapsiaiheisia juttuja, tällä kertaa minun ja miäheni yhteisprojekti kummipojallemme. Olen aina ollut suuri keinutuolien ystävä - harmittaa että asunnossamme ei ole moiselle kapineelle tilaa - ja mikäs sen mukavampaa, kuin siirtää omia pakkomielteitään toisten lapsille... Siispä pikkumiehelle oma kiikkustuoli.



Keinu löytyi vanhempieni muuton yhteydessä vintiltä, paljon elämää ja kiikkumista nähneenä ja siksipä hiukkasen risana. Miäs liimasi irronneet osat paikoilleen ja maalasi keinun neutraalin valkoiseksi, minä puolestani askartelin vaaleanruskeasta canvaksesta ja vanhasta täkistä keinutuolinmaton kiikkujan pehmusteeksi.

Sanoisin että kyllä tuossa kelpaa keinutella ja katsella Pikku Kakkosta!

Precious Little Heart

Kuvan vauvanvaatteet on tehty osaksi ystäväporukan yhteisenä onnittelutervehdyksenä lähetettyä "äitiyspakkausta". Pikkuruiset tytönvaatteet on itse asiassa tehty jo alkukesästä, mutta olen panttaillut kuvaa niin kauan, että paketti ehtii saajalleen saakka.

Liivihamosen malli on kopioitu tätini minulle aikoinaan tekemästä samanmoisesta hamosesta, jonka äitini on huolella säilyttänyt kohta 30 vuotta (tällä hetkellä se on ripustettu seinälle koristamaan äidin ompeluhuonetta). Bodyn ja potkareiden kaavat taas nappasin jostakin vanhasta käsityölehdestä. Potkuhousujen etumukseen on kirjoin muliinilangalla kangasmerkin, jossa on ystäväjoukon kesken käytettävä hauskuutuskuva, näin pikkuneiti on heti nuorella iällä liitetty porukan osaksi.

Lastenvaatteiden ompeleminen on muuten kärsimättömän unelmahommaa, saumat ovat lyhyitä ja kaikki valmistuu vallattoman nopeasti!

Sun or Snow

Säiden vähän viilentyessä on tehnyt mieli taas ommella. Lähestyvälle lomareissulle ennustetut hellelämpötilat saivat hinkumaan paria asiallisen mukavaa toppia. Niissä ei ole mitään ihmeellistä esiteltävää (pitkähkö malli, mustaa ja harmaata, yhden ompelee alle tunnissa), mutta ns. samoilla vauhdeilla syntyi mainio tunikamekko.



Kaava on napattu uusimmasta Suuresta Käsityölehdestä ja muokattu taas hiukan omaan makuun soveltuvammaksi. Lyhensin helmaa, kavensin hihoja ja muutin pääntien kohtuullisen v-aukon tilalle avarahkon u-aukon. Etukappaleessa on hauskat taskut ja pari laskosta, jotka pussittavat etuosaa niin, että tunikaan mahtuu mukavasti suuremmankin aterian jälkeen...


Pidän tuosta vaatteesta niin paljon, että olen jo harkinnut toisen samanlaisen tekemistä. Täytynee pysytellä kaukana Eurokankaan palalaareista, muuten näitä saattaa ilmestyä kaappiin kokonaisen värilajitelman verran...