Mind Over Matter

Mielessä on pidemmän aikaa pyörinyt ajatus tehdä collegekankaasta jotakin muuta kuin huppareita tai mukavuushousuja. Nyt se on tehty ja olen tulokseen enemmän kuin tyytyväinen.

Takki on siis mustaa Eurokankaan peruscollegea. Vuoriksi käytin joskus vuosi sitten samaisesta kaupasta huikeaan kahden euron metrihintaan - maailman typerimmästä syystä: kun oli niin halpaa - ostamani mustaruskearaidallisen neuloksen. Mummun perintönä saadusta nappirasiasta takkiin löytyivät harmahtavat napit. Malli on sovellettu a-linjaisen villakangastakin kaavasta (Suuri Käsityö 8/06), alkuperäinen on kaksirivisesti napitettu, mutta mielestäni takki on paljon ilmeikkäämpi noin toispuoleisena.

Lämpimässä ja ehdottoman mukavassa takissa kelpaa tarpoa syyskirpeässä ilmassa, varsinkin kun kaveriksi lisää neulemyssyn, kaulahuivin ja tumput.

It Runs In The Blood

Joudun aina hulluuden partaalle kun Eurokangas myy Nanson trikookankaita pilkkahintaan. Pari viikkoa sitten raahasin kotiin muovikassin kahvat venyen yli viisi metriä kangasta... Puolustuksekseni sanottakoon, että kaikki ei ollut minulle. Myyntipöydästä löytyi aivan äidin värinen trikoopakka ja tietysti käytin tilaisuuden hyväkseni.

Elokuussa ompelemani tunika keräsi äidiltä niin paljon ihailua, että päätin hurauttaa hänelle samanlaisen tuosta löytämästäni kankaasta. Toiveita seuraten pienensin kaula-aukkoa vähemmän anteliaaksi ja lyhensin mittaa tavallisten housujen kanssa pidettäväksi. Kaula-aukko ja hihansuut on reunustettu äidin varastoistaan löytämällä sopivanvärisellä satiinikaitalleella. Kuten kuvasta näkyy, malli sopii hienosti myös hieman vanhemmalle rouvalle.

Nothing In Vain

Lisää t-paitabisneksiä. Yksi lempibändipaidoistani on aivan kummallisesti kutistunut aikojen saatossa. Koska en ole suostunut laittamaan sitä kirppiskasaan, se on lojunut vaatekaapin hyllyllä odottaen käyttökelpoista ideaa. Ajatuksen oheiseen sain itse asiassa jo aikaa sitten, mutta sen toteutuminen on ottanut oman aikansa.

Leikkelin paidan printtiosan irti ja ommella hurautin sen sopivankokoisen paidan rintamukseen ompelukoneen tavallisella jousto-ompeleella. Jätin reunat huolittelematta tarkoituksella, printin kierrätys toisesta paidasta saa näkyä. Musta peruspaita on myös omaa tuotantoa, jostain viime vuoden puolelta.

Reunat toivottavasti rispaantuvat ja rullaantuvat vähän lisää pesukoneessa. Printin alareunan teksti on syy siihen, miksi paita on yksi lemppareistani.

Potential New Boyfriend

Kuten olen aiemmin todennut, ostan bändipaitani mieluiten miesten mallisena ja askartelen niistä naisellisiin muotoihini sopivampia. Tällä kertaa uudelleenompelun uhrina oli lomareissulla ostettu lempibändin M-kokoinen t-paita. Seuraavien ohjeiden mukaan toimimalla voit korjata myös omat paitasi.


Tarvitset fiksattavan paidan lisäksi toisen sopivankokoisen paidan malliksi.


Leikkaa hihat ja kaula-aukon resori irti saumojen reunoja myöten. Käännä fiksattava paita nurin päin ja siloittele se tasolle. Asettele paidan päälle mallina toimiva sopiva paitasi ja neulaa sen reunoja pitkin merkit fiksattavaan paitaan. Merkitse myös olkapään ja kainalon kohdat neuloilla.


Tässä vaiheessa tekeleen pitäisi näyttää jotakuinkin tältä.


Leikkaa ylimääräinen kangas kaarevasti kainaloneulasta olkapääneulaa kohti, muista lisätä noin 1 cm saumavaraa. Käännä leikattu puoli leikkaamattoman päälle, merkit kohdakkain ja leikkaa toinen puoli samanlaiseksi.

Ompele uudet sivusaumat neulamerkkejä pitkin, käännä paita, sovita ja tee tarvittaessa korjauksia. Kun paita on sopiva, leikkaa ylimääräiset kankaat ja huolittele saumanvarat saumurilla tai siksakilla.


Aseta sopivan kokoisen paidan hiha fiksattavan hihan päälle, hihan etu- ja yläreunat kohdakkain, käännä mallipaita hihansaumaa pitkin ja neulaa taas merkit saumaa myöden.


Leikkaa merkkien mukaisesti, muista jälleen lisätä noin 1 cm saumavaraa. Aseta leikattu hiha malliksi ja leikkaa toinen hiha samanlaiseksi. Kavenna tarvittaessa hihaa mallin levyiseksi. Neulaa hihat paikalleen ja ompele, huolittele saumavarat.


Sovita kaula-aukon koko mieleiseksesi, huolittele reuna siksakilla tai saumuriompeleella, käännä noin 1 cm nurjalle ja ompele.

Kaula-aukon voi jättää myös kokonaan huolittelematta ja antaa reunojen rullautua tai reunustaa esim. paidan sivusta ylijääneellä kangaskaitaleella.


Kuvaa itsestäsi pönötyskuva uudessa paidassasi.

Rockin' Chair

Lisää lapsiaiheisia juttuja, tällä kertaa minun ja miäheni yhteisprojekti kummipojallemme. Olen aina ollut suuri keinutuolien ystävä - harmittaa että asunnossamme ei ole moiselle kapineelle tilaa - ja mikäs sen mukavampaa, kuin siirtää omia pakkomielteitään toisten lapsille... Siispä pikkumiehelle oma kiikkustuoli.



Keinu löytyi vanhempieni muuton yhteydessä vintiltä, paljon elämää ja kiikkumista nähneenä ja siksipä hiukkasen risana. Miäs liimasi irronneet osat paikoilleen ja maalasi keinun neutraalin valkoiseksi, minä puolestani askartelin vaaleanruskeasta canvaksesta ja vanhasta täkistä keinutuolinmaton kiikkujan pehmusteeksi.

Sanoisin että kyllä tuossa kelpaa keinutella ja katsella Pikku Kakkosta!

Precious Little Heart

Kuvan vauvanvaatteet on tehty osaksi ystäväporukan yhteisenä onnittelutervehdyksenä lähetettyä "äitiyspakkausta". Pikkuruiset tytönvaatteet on itse asiassa tehty jo alkukesästä, mutta olen panttaillut kuvaa niin kauan, että paketti ehtii saajalleen saakka.

Liivihamosen malli on kopioitu tätini minulle aikoinaan tekemästä samanmoisesta hamosesta, jonka äitini on huolella säilyttänyt kohta 30 vuotta (tällä hetkellä se on ripustettu seinälle koristamaan äidin ompeluhuonetta). Bodyn ja potkareiden kaavat taas nappasin jostakin vanhasta käsityölehdestä. Potkuhousujen etumukseen on kirjoin muliinilangalla kangasmerkin, jossa on ystäväjoukon kesken käytettävä hauskuutuskuva, näin pikkuneiti on heti nuorella iällä liitetty porukan osaksi.

Lastenvaatteiden ompeleminen on muuten kärsimättömän unelmahommaa, saumat ovat lyhyitä ja kaikki valmistuu vallattoman nopeasti!

Sun or Snow

Säiden vähän viilentyessä on tehnyt mieli taas ommella. Lähestyvälle lomareissulle ennustetut hellelämpötilat saivat hinkumaan paria asiallisen mukavaa toppia. Niissä ei ole mitään ihmeellistä esiteltävää (pitkähkö malli, mustaa ja harmaata, yhden ompelee alle tunnissa), mutta ns. samoilla vauhdeilla syntyi mainio tunikamekko.



Kaava on napattu uusimmasta Suuresta Käsityölehdestä ja muokattu taas hiukan omaan makuun soveltuvammaksi. Lyhensin helmaa, kavensin hihoja ja muutin pääntien kohtuullisen v-aukon tilalle avarahkon u-aukon. Etukappaleessa on hauskat taskut ja pari laskosta, jotka pussittavat etuosaa niin, että tunikaan mahtuu mukavasti suuremmankin aterian jälkeen...


Pidän tuosta vaatteesta niin paljon, että olen jo harkinnut toisen samanlaisen tekemistä. Täytynee pysytellä kaukana Eurokankaan palalaareista, muuten näitä saattaa ilmestyä kaappiin kokonaisen värilajitelman verran...