Istuin eilen illalla hetkisen terassilla nauttimassa lämpimästä loppukesän illasta. Ilmassa tuoksuu jo lähestyvä syksy ja sadonkorjuu. Päinvastoin kuin monille ihmisille, minulle syksy on aina ollut uusien alkujen aikaa. Auringonpaisteen osuminen punaisiin pihlajanmarjoihin tuo aina mieleeni uudet asiat, ihmiset ja kokemukset. Ensimmäisen opiskelusyksyn Korpilahdella monta, monta vuotta sitten.
Niin minä muistan asioita. Musiikista, tuoksuista, säätilasta, valosta. On jotenkin mieletöntä, miten yhtäkkiä jostain asiasta kumpuaa mieleen joku tilanne, elämänvaihe tai ihminen. Jotkut tuoksuvat kuuluvat tietyille henkilöille, sama hajuvesi jollakin toisella tuntuu kummallisella tavalla väärältä. Samalla tavalla tietyt asiat nivoutuvat yhteen elämässä ja muodostavat eriskummallisia rutiineja; Massive Attackin Mezzaninea on kuunneltava keväällä kun ensimmäiset pälvet ilmestyvät lumipeitteen keskelle.
Nyt stereoissani soi Engine Dowinin Demure. Se kuuluu elokuuhun, se on menneen kesän muistelemisen musiikkia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti